Tutkimustulosten hyvä hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on meidän ja asiakkaidemme yhteinen tavoite. Olipa kyse sitten jatkuvasta tutkimustiedosta tai vaikka vuositasolla toteutettavasta tutkimuksesta, maksaa sijoitus tutkimiseen itsensä takaisin vain silloin kun tulosten perusteella tapahtuu jotakin. Parhaimmillaan jokainen asiakastutkimus ja jokainen palvelun laadun tutkimus on johtamisen väline. Ja miksipä kukaan jättäisikään tuloksia hyödyntämättä!

Niin, miksipä jättäisi? Me tutkimusten tekijät pengomme innolla tuloksia, ja monenlaista tulee mieleen, kun uppoutuu dataan ja asiakkaiden antamaan avoimeen palautteeseen. Mutta pitää katsoa peiliin: tuleeko joskus pureskeltua löytämiään kiinnostavia asioita liiankin valmiiksi? Tarjoiltua koko juttu liian paketoituna? Esiteltynä tulokset ja suositellut toimenpiteet samaan hengenvetoon? Listattua avoin palaute?

No, me Informatum Researchissa emme enää tällaiseen sorru. Olemme päättäneet ryhtyä pitämään data partyja!

Reilu vuosi sitten kuuntelin junamatkalla Simon Sinekin kirjaa Find Your Why, ja mietin että mikä minulle tässä maailmassa ja työssä on merkityksellistä. Tunnistin, että oppiminen, jonkinlainen uteliaisuus on juttuni ja pitänyt minut näissä hommissa pitkään. Aina yhtä innokkaasti ryhdyn tutkimaan, suunnittelen lomakkeet ja kysymykset, ja aina yhtä innokkaasti odotan tuloksia ja uppoudun aineistoon. Mutta hetkinen, junamatkan jälkeen vasta rupesin miettimään, että kysehän ei olekaan minusta silloin kun teen työtä asiakkailleni. Vaan oikeastaan kyse on siitä, miten pystyn välittämään tunteen uteliaisuudesta, uuden löytämisen tunteen. Saamaan aikaan oivaltamisen ilon ja samalla omakohtaisen kipinän ja innon ryhtyä toimeen.

Uusi tapa suunnitella tutkimus ja purkaa tulokset toimenpiteiksi

Esitin ajatuksen kollegoilleni ja yhdessä päätimme ryhtyä suunnittelemaan tutkimuksia ja purkamaan tuloksia ihan uudella tavalla. Halusimme tutkimuskumppanina johdattaa asiakkaitamme tuntemaan uteliaisuutta asiakkaitaan kohtaan, ja kannustaa luovaan, spontaaniin ratkaisujen ideointiin ja toisaalta valintaan, priorisointiin ja oikeiden toimenpiteiden ja vastuiden määrittelyyn. Syntyi osallistava tutkimustapa, joka tarkoittaa sekä tutkimuksen sisällön suunnittelua että tulosten purkamista fasilitoidussa työpajassa ammattimaisin ryhmätyömenetelmin. Työpajaan osallistuvat asiakasyrityksestä he, jotka tuloksia odottavat ja eniten hyödyntävät työssään.

Hommaa testattiin ensin pienissä laadullisissa esitutkimuksissa, ja nyt syksyllä muutamassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Viime viikolla purimme valtavan määrän avointa palautetta Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelujen eri toiminnoista vastaavien henkilöiden kanssa. Osallistujat olivat esimerkiksi siivoustoiminnoista tai kiinteistön ylläpidosta vastaavia henkilöitä, ja työpajan pohjalta päivitetty tutkimusraportti sisälsi sitten jo heidän sopimansa toimenpiteet ja vastuut.

Näin kommentoi tutkimuksen tilaaja, hallintopalvelukoordinaattori Sanna Wirta:

”Olen nähnyt työurani varrella yhden jos toisenkin tutkimuksen ja silmät lasittuneina katsonut, miten asiakastyytyväisyys on kehittynyt tänä vuonna 3,2:sta 3,5:een tai toisin päin. Ihan samalla lailla, joka kerta tavoitteet, päämäärät, toiveet ja unelmat ovat häipyneet mielestä jo kauan ennen ulko-ovea.

Tällä kertaa meitä osallistujia ei päästettykään näin helpolla. Saimme eteemme nipun avovastauksia ja kysymyksen, mitä näistä vastauksista voi päätellä. Ajatus kääntyi päälaelleen, konsultti ei sanonutkaan, mitä pitäisi tehdä, vaan kysyi, mitä ajattelet tästä. Valmiita vastauksia ei ollut, niiden taakse ei päässyt piiloon. Jotain oli pilkottu valmiiksi, mutta ajatukset ja oivallukset piti tehdä itse; kokonaisuus oli tarjolla, mutta sen antamat mahdollisuudet piti hahmotella omasta näkökulmasta.

Yllättäen en ollutkaan kohde vaan aktiivinen tekijä, jonka mielipiteellä oli väliä ja joka on oman työnsä asiantuntija. Mitä muuta siinä voi tehdä kuin kääriä hihat, tutustua kommentteihin ja olla osa keskustelevaa yhteisöä, joka sparraa, haastaa, kehittää ja hyväksyy. Koimme oivalluksia, ymmärsimme asiakastamme paremmin ja keksimme myös pieniä arjen kulkua helpottavia ratkaisuja.

Emme me maailman kahdeksatta ihmettä rakentaneet, mutta Faroksen majakan valo loisti useammankin osallistujan kasvoilla. Listasimme parannuskohteita, niitä vähäisiä jokapäiväisiä asioita, jotka sujuvoittavat arkea ja joita ei edes huomaa silloin kun kaikki toimii. Näillä pienillä, helposti otettavilla askelilla me lähdemme eteenpäin.”

Ei ehkä tullut ihan täydellistä, mutta melkein. Kysyin työpajan lopuksi osallistujilta, miltä tuntui purkaa tulokset itse, ja jokainen nosti peukun ylös sen merkiksi, että hyödyllistä oli ja ihan toista kun tavallinen tulosten esittely.

Ai mikä data party? No, pari viikkoa sitten luin jostakin, että suuressa maailmassakin tällainen tulosten purkutapa on keksitty, ja sitä kutsutaan data partyksi. Oikein tarjoilut ja kaikki ja seinillä tuloksia. Rakkaat asiakkaat, ensi kerralla tuon tarjoilutkin!

Uusia partyja odotellen,

Heli